Energiatodistus - Lämpökuvaus

Nykyään vaaditaan jokaisesta uudesta rakennuksesta energiatodistus. Uudisrakennus kohteessa sen tekee rakennussuunnittelija. Energiatodistuksesta näkee mihin luokkaan uuden rakennuksen energiankulutus on suunniteltu.

Rakennuksen valmistumisen jälkeen energiatodistuksen pitäisi kertoa minkälainen talosta rakennussuunnitelmien mukaan energiataloudellisesti tuli. Paljonko siinä on eristeitä, minkälaiset ikkunat ja ovet siihen on laitettu, miten ilmastoinnissa hoidetaan lämmön talteenotto jne.

Mutta kertooko energiatodistus sen luotettavasti?

Suunnittelija ei voi etukäteen tietää, miten hänen suunnitelmansa käytännössä toteutuvat. Onko energialuokkaa edellyttävät materiaalit ja rakennus-komponentit asennettu oikein ja niin huolellisesti, kuin energialaskelma edellyttää.

Käytännössä ei kukaan tiedä valmiista rakennuksesta, mihin energialuokkaan se todellisuudessa valmistui. Ensimmäinen edellytys on, että rakennuksen ulkovaippa on tiivis: Höyrysulkurakenne on ehjä, ikkunat ja ovet on asennettu tiiviisti, elementtien liitokset ovat kunnossa, eristeet oikein ja huolellisesti asennettu, eikä rakenteissa ole kylmäsiltoja.

Oikein tehdyssä rakennuksen lämpökuvauksessa löytyy suurin osa niistä rakennusaikana tehdyistä virheistä, jotka todellisuudessa laskevat rakennuksen suunniteltua energialuokkaa. Mikäli lämpökuvauksessa ei näitä virheitä löydy, voidaan uskoa rakennuksen olevan vaipan osalta energiatodistuksen mukainen.

Vanhan rakennuksen energiatodistus perustuu suurelta osin aikaisempien vuosien todellisen energiankulutuksen seurantaan ja on siten ehkä uudisrakennuksen energiatodistusta jopa luotettavampi. Jos rakennus kuitenkin putoaa energialuokassaan kovin alas, kannattaa lämpökuvauksella selvittää rakenteelliset energian hukkapaikat ja kohdistaa korjaustoimenpiteet niihin. Korjaamalla vaikka vain suurimmat, saadaan jo paljon aikaan. Samalla vältetään ylikorjaaminen.